6/03/2015

Taaperon kanssa Turkissa

 




Turkin reissustamme on jo ehtinyt kulua kaksi ja puoli viikkoa. Reissu oli Sofialle toinen etelänmatka, sillä hänen ollessaan puolivuotias käväisimme Rodoksella. Tuosta reissusta mieleen jäi kuumuus, lyhyet uimahetket ja joka iltaiset raivarit ravintoloissa.
Tämä reissu olikin sitten jotain muuta, sillä meillä oli auttavia käsiä mukana, minun vanhempani sekä veljeni ja hänen avovaimonsa. Tosin nuoripari huiteli enimmäkseen omia menojaan. Mutta se sallittakoon heille, sillä matka oli heidän ensimmäinen yhteinen ulkomaan reissu.
Mummasta ja paapasta sen sijaan oli paljon apua, Sofia roikkui lähes koko matkan äidissäni ja minä sain huokaista. Minulle loma oli siis suurimmaksi osaksi rentouttava, mumman fiiliksistä en tiedä.

 Lennot sujuivat yllättävän hyvin ja Sofia nukkui noin puolet ajasta niin meno- kuin tulolennolla. Tottakai tuollainen touhuava taapero olisi halunnut kirmata pitkin lentokoneen käytävää, mutta onneksi saimme huomion vietyä uusilla leluilla ja tyhjillä viinipulloilla muualle. Voi olla, että järkytimme joitakin kanssamatkustajia, kun Sofia leikki juovansa tyhjästä pullosta, mutta pääasia kuitenkin oli, että tyttö oli rauhallinen.








Alanyassa Obassa majoituimme vanhempieni vuokraamaan huoneistoon. Talolla oli oma uima-alla.
Uimisesta Sofia ei innostunut kuin vasta viimeisinä päivinä ja sitten hän olikin kuin kala vedessä. En sinänsä ihmettele Sofian haluttomuutta uida, sillä minustakin tuo 26 asteinen vesi tuntui välillä kylmältä. Mereen emme Sofian kanssa uskaltautuneet ollenkaan. Sen sijaan Sofia nautti suunnattomasti hiekkarannan hienosta ja lämpimästä hiekasta.

Ravintolassa syömiset sujuivat melko mukavasti, vaikka Sofia yleensä heräsikin uniltaan juuri siinä vaiheessa kun ruuat oli saatu pöytään. Mutta onneksi tyttö jaksoi välillä myös itse keskittyä järsimään pitsanreunoja tai muuta hänelle annettua.
Kaikki paikalliset olivat Sofialle hyvin mukavia ja yksi herra jopa erehtyi tuomaan hänelle tikkarin. Äitini olikin jo etukäteen varoitellut, että lapsille tuodaan usein makeisia. Me vanhemmat emme kuitenkaan antaneet Sofian syödä tikkaria. Se olikin onneksi ainoa kerta kun hänelle tarjottiin jotain sokerista.

Matkamme oli kyllä oikein onnistunut. Oli niin mahtavaa kun vanhempani olivat apunamme, loma tuntui enemmän lomalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti