5/19/2014

Missä olet aurinko...(ja arvontamuistutus)



Ulkona paistaa aurinko, mutta mun sisäinen aurinko on täysin hukassa. Pätkis itkee vatsakipujaan ja raivoaa rinnalla, tekee mieli itkeä itsekkin. Yritän olla positiivinen, mutta se on todella vaikeeta. Tiesin, että elämä vauvan syntymän jälkeen tulee olemaan vaikeaa, mutta tätä en kuitenkaan osannut kuvitella. Miehen kanssa sukset on ristissä koko ajan, minä mäkätän ja mies vastaa takaisin samalla mitalla. Kumpikin on väsynyt ja kumpikin tietää sen. Tässä sitä parisuhteen kestävyyttä nyt testataan ja kunnolla.
Pakko tässä on kai vain yrittää muuttua ja hyväksyä se, että elämä on nyt ja tässä. Ei vain tule enää päiviä, jolloin voisin nukkua iltaan ja löhöillä lopun päivää tekemättä mitään.  Mennyt on mennyttä ja nyt on nyt. Ehkä se aurinko näyttäytyy pian minullekkin.

Vielä olisi muuten muutama tunti aikaa osallistua arvontaani. TÄSTÄ pääset sinne.

4 kommenttia:

  1. Jos vauvalla on koliikki, niin kovasti vain voimia! Mulle anoppi sanoi, että ole ylpeä itsestäsi, koska jos olet koliikkivauvan saanut kasvatettua, niin sen jälkeen mikään ei ole enää vaikeaa <3

    VastaaPoista
  2. Voi eih.. jos on koliikkia niin se on tosi ikävää. Tai mikä tahansa on mikä valvottaa tai vaivaa pientä. Meillä on kohta pikku-ukkeli vuoden ja herää vieläkin yössä sen 2-10 kertaa. Riesana atooppinen ihottuma, mikä myös valvottaa kutinoineen jne. Muuutta, täytyy yrittää ajatella, että pian ne siitä kasvaa ja ehkä sitä joskus sitten äitikin saa taas nukkua. Tsemppiä paljon! <3

    VastaaPoista
  3. Voimia sinulle♥ Eikö ole ketään, joka voisi hetkeksi tulla avuksesi....eikä ne pienet itkut ole äidiltäkään kielletty.

    VastaaPoista
  4. Voimia, jaksamista ja valtava sylillinen sisäisiä auringonsäteitä sinulle <3 Samat tunteet aikoinaan läpikäyneenä tiedän, että yhdistelmä huoli vauvasta, väsymys ja uuden elämäntilanteen takia uudenlaista polkua hakeva parisuhde ovat raskas yhdistelmä. Toivon minäkin, että saat jonkun edes pieneksi hetkeksi avuksesi. Jo pieni oma hetki leväten, yksin kaupassa käyden tai mitä ikinä haluatkin tehdä antaa helpotusta. Pienin askelin eteenpäin. Ja muistathan, että äidilläkin on lupa olla väsynyt <3

    VastaaPoista