10/17/2012

Smoothie ihmisille ja koirille


Mun mies on smoothien teossa mestari. Tänään jouduin kuitenkin itse tekemään smoothien, laitoin vadelmaa, mustikkaa, mangoa sekä tuoremehua. Mun smoothiet tuppaa aina olemaan vähän samanlaisia. Johtuu kai siitä, että laitan aina mustikkaa, sitä kun on pakkasessa paljon. Lainasin joskus kirjastosta smoothien kirjan ja siinä oli aivan loistavia ohjeita, sellaisia makuyhdistelmiä, jotka ei mulle juolahtaisi mieleen. Sellainen kirja pitäisi ostaa itselle, saisi taas hieman vaihtelua.
  
Koirien smoothieen eli kasvismössöön laitoin kurkkua, kesäkurpitsaa, jäävuorisalaatti ja rypsiöljyä. Koirat saavat sitä aamuisin lihan kanssa siis silloin kun olen jaksanut mössöt tehdä. Teen kerralla ison satsin ja laitan pakkaseen. Tulee halvemmaksi kuin kaupan kasvisoseet ja saan itse päättää mitä laitan. En tykkää kun kaupan mössöissä on kiinankaalia, se ei oikein sovi meidän Jedin herkälle vatsalle.


Jotkut ovat ihmetelleet miten jaksan ruokia koiria barffilla, sehän on niin työlästä ja vaikeaa. Niin minäkin ajattelin joskus, mutta kun lueskelin tietoa netistä ja luin barf kirjan, käsitykseni muuttui.
Joskus tosin ottaa päähän, kun ei ole muistanutkaan tilata koirien ruokia netistä ja joutuu menemään eläinkauppaan ja ostamaan niitä kalliita broilerin siipiä pikku pakkauksissa. Ne menivät vielä silloin, kun meillä oli vain Jedi, joka syö päivässä yhden siiven, mutta nyt on myös Buffy, joka vetää kerralla kolme tai neljä siipeä.


Buffy on barffannut koko pienen ikänsä ja sen kyllä huomaa, hampaat ovat loistavassa kunnossa, samoin turkki ja silmät.
Jedi söi noin kaksi vuotta raksuja ennen barfille ryhtymistä ja sen näkönen oli koirakin. Silmät rähmivät, vatsa oli lähes joka päivä löysällä, hampaissa oli ja on edelleen hammaskiveä tuon huonon ravinnon takia ja Jedin hampaita harjattiin raksuruokinta aikana monta kertaa viikossa. Kokeilimme monia merkkejä, niin perus marketin raksuista aina eläinlääkärillä myytäviin ruokiin.

Jedillä löydettiin kaksi vuotiaana virtsakiviä ja vieläpä niitä pirun kalsiumoksalaattikiviä, jotka on pakko leikata. Ostettiin eläinlääkäriltä kalliita ruokia Jedille. Eläinlääkäri sanoi, että nyt kivien pitäisi pysyä poissa, mutta on hyvin tavallista,että kivet uusiutuvat. Mulle rupesi riittämään. Jälkitarkastuksessa meillä oli mukava eläinlääkäri, jolta kyselin barffiin siirtymisestä ja hän ei tyrmännyt ajatusta, melkein jopa suositteli.
Olin onnessani, ehkä tässä on nyt ratkaisu. Ja niinhän se olikin, uusia virtsakiviä ei ole tullut, silmät eivät rähmi enää järjettömästi ja vatsa toimii paremmin.
Jedille ei saa syöttää c-vitamiinia eikä d-vitamiinia (tosin kesäkurpitsassa ja kurkussa on hieman c-vitaamia, mutta hyvin vähän). Luiden syöntiä olen myös rajoittanut niiden kalsiumin takia. Yksi broiskun siipi illalla ja toisinaan herkkuna olen antanut muita luita.
Toivon, että virtsakivet pysyisivät poissa, on niin kurjaa jättää koiransa eläinlääkäriiin, kun ei tiedä saako sitä sieltä enää takaisin. Mutta vaikka kivet uusiutuisivatkin en enää palaa niihin "lihaisiin" raksuihin. Koiran pitää saada kunnon lihaa. Huomenna onkin koiriemme onnenpäivä, kun kotiovellemme kannetaan broilerin siipiä sekä selkää. Ja voi olla, että emäntä on niin kiva, että antaa sen kunniaksi ylimääräset siivet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti